There's is a difference between anime/manga and cartoons/comics.

Otsikko kertoo kaiken aiheesta.

Minä en tule ikinä hiljentymään aiheesta, koska aina tuolla jossain on joku tietämätön.

Ihmiset puhuu, että anime ja piirretyt on sama asia. Tai että manga ja sarjakuvat on sama asia.
Ne ei ole. Ja ero niiden välillä on se, että toinen on lapsille ja toinen ei. Kaks arvausta kumpi ei ole.

Jotkut varmasti miettii miten jotkut, kuten minä, rakastaa animee/mangaa niin paljon ja vastaus tähän on:

• eeppiset tarinat
• eeppiset hetket
• eeppiset taistelut
• eeppiset lainaukset ja henkilöt
• eeppinen musiikki

Ja jotkut on sitä mieltä, että anime on vaan väkivaltaa eikä opeta sulle elämästä yhtään mitään. WRONG! 

Anime opettaa paljon enemmän elämästä kuin sarjakuvat tai piirretyt. 

Esim.

• Oikeudesta
• Naisen tärkeydestä
• Vaistosta
• Ystävyydestä
• Perheestä
• Uhrauksista

Näitä ois vaikka mitenkä paljon, mutta tuossa muutama. 

Anime on auttanu mua aivan järjettömän paljon. Masennuksen aikana päätin kattoo yhen animen, jonka olin nähny viimeks monia vuosia sitte, uudestaan ja se kannatti. Sitten aloin kattomaan yhtä vieläkin ilmestyvää animee, Narutoa. Viikonloput meni siinä kun katoin vaan Narutoo. Oli vähän kirittävää koska jaksoja oli aloittaessani jo yli 300. Joo olin nolife sillon, mutta kuka ei olisi joka potee erittäin pahaa ahdistuneisuutta, tuomitsemisen pelon tunnetta ja muuta masennusta? Just asking. 

Nyt haluun palata tähän "miten niin anime ei ole lapsille?". Todistan sen parilla videolla.

Shingeki no Kyojin- Attack on Titan

"Tarina sijoittuu fantasiamaailmaan, jossa ihmisiä syövät, jättiläiset ovat ajaneet ihmiskunnan sukupuuton partaalle. Sarjakuvan tarina keskittyy kolmeen nuoreen, jotka liittyvät jättiläisiä vastaan taistelevaan armeijaan jättiläisten hyökättyä heidän kotikaupunkiinsa ja surmattua heidän perheensä."

Oon vähän aikaa sitten vasta tutustunut tähän sarjaan ja tää on aivan järjettömän ihana! Kuten voi videosta päätellä, tämä on aika verinen sarja. Ihmisiä syödään, raajoja lähtee irti, koko ajan kuolee joku. Ainakin tähän mennessä tulleessa animessa. Tätä sarjaa ollaan tekemässä lisää ihan animena. Mangana sitä tulee kerran kuussa (nyyyh ;_;)

Tää anime opettaa, että aina pitää taistella. Et saa luovuttaa, vaan taistele loppuun asti. 

Naruto ja Naruto Shippuden

Naruto Uzumaki on tarinan päähenkilö, jonka sisään on sinetöity 9 häntäinen demonikettu (kuulostaa niiiin vammaselta suomeks D:), Kyuubi. Naruton lapsuus oli kurja; hän ei ole koskaan tuntenut vanhempiaan ja demoniketun vuoksi hän oli syrjitty ja vihattu koko kylässä. Tarinan mukana Narutosta tulee kuitenkin kylän sankari.

Äeäeäeä en tiiä missä oisin ilman tätä sarjaa ♥ Tää sarja on laittanu mut itkemään ja nauramaan niin paljon jopa sillon kun oon ollu masentunu! Suosittelen ^^

Niin ja mikä tässä sarjassa on opetuksena:

Never give up!

Bleach

Vielä yks... :D 

Päähenkilönä on Ichigo Kurosaki, joka on Shinigamin (Kuoleman jumalan) sijainen. Kuulostaa tyhmälle suomeksi mutta kyllä. Sijaisella tarkotan sitä, että koska kuoleman jumalat ovat jo kerran kuolleet ja Ichigo on vielä elossa. Siksi sijainen. 

Aivan ihana sarja tämänkin ♥ Harmi vaan kun ei just nyt tule animena ;_; Bleachin "opetus" on huolehtia ja suojella lähimmäisiään. 

Näitä kattoessa (ei oo kaikki tässä) on itkettäny, naurattanu, jännittäny ja pelottanu. Koskaan en tienny mitä on tulossa, koska sillon en ollu lukenu mangaa. Sen takia oli vähä whatwhatwhat olo jos juoni teki yllätyskäänteen. JA jos oon surullinen/vihane/masentunu, anime tekee musta 100% varmuudella ilosemmaks.  Anime on elämä. En kuitenkaan ole NIIN animehörhö, että alkaisin cosplayta harrastamaan, fuck no. Bändipaidat on parempia.

I'll leave it here.